Punahousuinen orava

Hauskoja kirjoja saa Suomenmaassa harvoin lukea. Sellaisia, jotka ovat myös Suomalaisen kirjoittamia. Koljatti on hauska, mutta ilkeä(kin). Mielestäni Tervo olisi saanut iskeä vielä syvemmälle paskaan. Suomalainen poliitikko olisi sen ansainnut. Nyt mentiin liian helpolla. Ehkä Tervo, tai joku muu, tekee sen vielä raaemmin, nyt kun tälle tielle on vihdoin lähdetty, niin jumalauta, antaa palaa. Miksi näitä valehtelevia, valjuja, oman etunsa ajajia pitäisi silitellä? Siksikö, että kaikki pelkäävät Lipposta, tai haluavat Kataisen huomioon? Siksikö pitää nuoleksia, että vihdoin olisimme voittajan puolella? Siksikö Kepu sattui voittamaan?! Suomalainen voittaa aina ja äänestää Kepua??

Lahnanen on täydellinen turvenuija. Pitkäksi venähtänyt kömpelö suuruusharhoja poteva poika. Katastrofiäijä. Äijä, joka voi haastaa oikeuteen yksinhuoltajamarttyyrin, koska tietää, että köyhällä yksinhuoltajalla vs. pääministeri ei ole mitään jakoa niissä kalenoissa. Stubb on niin teflon, ettei edes paska tartu. Lipponen, vanha hehkunenä, vihaa toimittajia, tämähän kuulostaa ihan todellisuudelta. Tänäänkös Vanhanen tapaa Putinin? Onkohan meillä sotaharjoitukset kohta Venäjän kanssa?? En edes vaivaudu peittelemään inhoani herra pääministeriämme kohtaan. Viime aikaiset ylimieliset lausunnot lautakasoista ja aseman vahvistumisesta ovat vain voimistaneet sitä. Poden sitäpaitsi samankaltaista Kepu-antipatiaa kuin Jari Tervokin. Tervo on loistava kirjoittaja, ja tarinaa tulee kuin turkin hihasta. Turha näitä roistoja on liian helpolla päästää. Pelottaa silti, että todella, lopussa saattaa olla Pekkarinen.

“Musta mies halusi kiillottaa kenkäni ja sallin hänen tehdä niin. Palkitsin hänet kahden euron kolikolla, kuten aina. Ooh-la-laa, monsieur, mies huudahti, kuten aina.
Se oli hänen tapansa kiitää hämmentymättä avokätisyydestä. Tulimme yhteisestä rituaalistamme molemmat hyvälle tuulelle. Sain auttaa ja hän sai apua. Voitimme molemmat. Tässä luulossa olin ollut kohta kahdeksan vuotta. Nyt näin ensi kertaa oven pielessä kyltin “shoe shine 5 euros”. Se näytti vanhalta kyltiltä. Kiirehdin vip-loungeen.”

Jari Tervo: Koljatti. WSOY, 2009.