Punahousuinen orava

Jussi Särkelän pamfletti Koulumurhat voisi olla Hännisen veljesten pamfletin jatko-osa. Se sivuaa paljolti samoja aiheita kuin Kallis köyhyys. Pamfletin lähtökohtana on Jokelan ja Kauhajoen ampumisten yhteiskunnallisten taustojen selvittäminen. Ensimmäinen teos laatuaan Suomessa, luulen. Molemmat veriteot on tähän asti selitetty yksilöpsykologialla, joka selittää kaikki ongelmat yksilön omiksi ongelmiksi, ikäänkuin ihminen olisi ympäristöstään erillään elävä yksikkö. Kumma, mutta helppo selitys. Yksilökeskeinen selitys on tosiaan helppo ratkaisu, yhteisön ei silloin tarvitse muuttua, eikä kääntää katsetta yhteiskunnan epäkohtiin, vikahan löytyy yhdestä yksilöstä, joka terapoidaan ja kaikki on taas hyvin. Jussi Särkelän pamfletti Koulumurhat on pamflettien aatelia. Se on hyvin kirjoitettu, tiivis, asiallinen ja mainitsee käytetyt lähteet. Se nostaa esille erittäin tärkeän ja vaietun asian siitä mitä yhteiskunnallisesti voi olla noiden koulusurmien takana. Eli jälleen yksi kirja, jonka soisi jokaisen päättäjän lukevan. Vaikka tiedänkin etteivät he sitä tee.

Jokelan koulusurmien jälkeen tapahtumat selitettiin Auvisen mielenterveysongelmilla. Poliittisen eliitin ratkaisu ongelmaan oli teoriassa mielenterveystyön tehostaminen, perustettiin työryhmiä, Mitään konkreettista ei saatu aikaan ja 10 kuukautta Auvisen jälkeen ampuu Kauhajoen ammattioppilaitoksella Matti Saari 11 ihmistä. Tapahtumat nostivat keskustelun yhteiskunnan tilasta ja kansalaisilta itseltäänkin tuli paljon ehdotuksia miten estetään tällaiset tapahtumat toistumasta. Suomessa on varmasti esim. tieteellistä tietämystä, jota poliittiset päättäjät voisivat päätöksenteossa käyttää hyväkseen, mutta ehdotukset eivät kantautuneet päättävän eliitin korviin. Mitään erityisiä toimenpiteitä ei tehty eikä ole tehty. Tänä päivänä lähes jokainen suomalainen uskoo ettei tämä jää tähän. Mitä sitten suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut sellaista, että tällaiset tapahtumat olivat mahdollisia? Mitä kulttuurissa, yhteisöissä, ideologiassa on tapahtunut? Arvomaailman muutos, yhteisöllisyyden rapautuminen, ekonomistisen ihmiskuvan siirtyminen hallitsevaan asemaan, talouden epävarmuus ja turvattomuus. Siinäpä muutamia. ”Ekonomistinen ihmiskuva ei merkitse vain kaiken mittaamista rahana, vaan kaikkien tekemisten ja tekemisen välineiden mittaamista oman hyödyn näkökulmasta.” ”Jokainen siis pärjätköön yksin kuten parhaaksi taitaa.” Ekonomistisessa ihmiskäsityksessä vain hyötyarvoilla on merkitystä.

Jussi Särkelä nostaa esille myös kulttuurin psykologistumisen. Kaiken psykologisointi peittää alleen tosiasiat. ”Kahdenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut suuri muutos ilmapiirissä. Uuteen epävarmuuden aikaan siirtymistä on avittanut psykokulttuuri. Se on osaltaan ollut hajottamassa ihmisten sosiaalista ja solidaarista yhteisymmärrystä ja siirtänyt meidät pohtimaan syntyjä syviä mielissäme ja sielussamme. Psykokulttuuri on yksilöllistänyt meidät niin, että emme enää ymmärrä toisiamme.” Psykodiibadaapa on vienyt meidän ajatukset pois siitä, että näiden koulusurmien takana olisi myös yhteiskunnallinen muutos ja yhteiskunnalliset ongelmat. Psykodiibadaapat pitävät myös huolen siitä, että ongelma kulminoituu kahteen yksilöön, Auviseen ja Saareen siis tässä tapauksessa. ”Psykologisointi ei ole pelkästään vastuusssa tapahtuman hämärtämisestä, vaan sille kuuluu melkoinen osavastuu yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden hajoamisesta sekä ihmisten, mukaan lukien nuorten yli-yksilöllistymisestä.”

”Suomesta on kadonneet poliitikot, joiden motiivina ovat aatteelliseet lähtökohdat ja ihmisten yhteinen hyvä. Sijalle ovat tulleet ammattiaan harjoittavat palkkahenkilöt, jotka eivät uskalla virheiden pelossa tehdä juuri mitään, eivät ainakaan suuria yhteiskunnallisia ratkaisuja. Pelko virheiden tekemiseen on suurempi kuin halu korjata puutteita.”
Tärkeä kannanotto tärkeää asiaan.

Jussi Särkelä: Koulumurhat. Barrikadi -sarja 6. WSOY, 2008.